Ihanat purnukat Tallinnasta

Olen melkoinen purtiloiden ja purnukoiden hamstraaja. Sen voi varmasti kerto jokainen meidän kylpyhuoneessa joskus vieraillut. Isännän käyttöön olen luovuttanut kolmas osan yhdesä hyllystä peilikaapissa, mutta kaikki muut purnukat ovat minun. Olen melko varma, että tarvitsen jokaista purnukkaani. Ainakin olen joskus tarvinnut tai tulen tarvitsemaan. Kannan kosmetiikkaa myös reissusta, sillä varsinkin kentillä, lentokoneissa ja laivoilla kosmetiikka on edullisempaa kuin maissa. Käytän jonkin verran selektiivista kosmetiikka, joka varsinkin on edullisempaa edellä mainitsemissani paikoissa. Viime aikoina minua on alkanut kiinnostaa myös tököttien sisältö. Tällöin luonnonkosmetiikka astui kuvaan. Olen vielä ihan lapsen kengissä luonnonkosmetiikkaosaamisen viidakossa. Varsikin sertifikaatit ja niiden puuttuminen aiheuttavat päänvaivaa. Sertifikaatti helpottaa elämää, sillä silloin ei itse tarvitse osata lukea INCI-listaa, eli sisällysluetteloa. Sitä minä en nimittäin todellakaan hallitse. Purkissani nimittäin saattaa lukea mitä tahansa luontoon viittaavaa ja tuote voi silti sisältää runsaasti ainesosia, joita ei luokitella luonnonmukaiseksi. Sertifikaatteja on useita erilaisa ja tarkemmin niihin voi tutustua esimerkiksi täällä. Jokaisella maalla on omat tapansa sertifioida, mutta pääperiaatteet ovat samat. Luonnonkosmetiikka on kuitenkin mielestäni myös ekologinen valinta, mutta myös äärimmäisen mielenkiintoista.

Tällä kertaa Tallinnassa matkaillessani erityishuomio kiinnittyi luonnonkosmetiikkaan. Olin ahkerasti googlaillut tarjontaa lahden toisella puolella ja huomasin äkkiä, että valikoimat olivat laajat ja jopa marketeista sai melko hyvin luonnonkosmetiikkaa (tämä on korjaantunut Suomessakin viime aikoina). Lupailinkin kertoa jo aikaisemmin Tallinassa tekemistäni purtilolöydöistä. Mukaan tarttui kyllä hieman muutakin kosmetiikkaa kuin pelkkää luonnollista, sillä kostiikka nyt vaan sattuu olemaan niitä asioita, jotka ovat Virossa vielä edullisempia kuin Suomessa.

Kosmetiikka purtilotErityisesti metsästin JOIK ja Natura Siberica merkkejä. Natur Siberica on venäläistä sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. Tuotteissa käytetään yrttejä ja kasveja, joita Siperiassa on käytetty ja kerätty ihonhoitoa varten vuosikausien ajan. Alunperin näistä yrteistä valmistettiin kuninkaallisille kosmetiikkaa. Kasvit kerätään siis edelleen käsin Siperian alueelta, mutta luontoa kunnioittaen, kuten serifikaatin saaminen edellyttää. Kasvit keräävät paikalliset asukkaat. Osa kukista ja yrteistä kasvatetaan Natura Siberican omalla farmilla, jolla on luomusertifikaatti. Farmi on perustettu Khakassiaan, jossa on tyypillinen ilmasto ja maaperä näille kasvilajikkeille. Farmi on ensimmäinen luomu farmi Venäjällä. Natura Siberica on ainoa kosmetiikkamerkki maailma, joka hyödyntää Siberian männyn öljyä kosmetiikassaan.  Yritys myös tukee paikallisia pieniä etnisiä yhteisöjä, joita Siperiassa asuu edelleen yli 40 erilaista. Natura Siberica on saanut neljä erilaista sertifikaattia, mm. Italian ja Saksan luonnonkosmetiikka sertifikaatit.

Minulle mukaan tarttui Tallinnasta shampoota ja hoitoainetta kosteuttavasta linjasta. Nämä olivat tarjouksessa Prismassa ja hintaa pullolle tuli 3,5 euroa. Kokoa purnukoilla on 400 ml eli melkein kasinkertaisesti verrattuna normaaleihin shampoo- ja hoitoainepulloihin. Lisäksi ostin kahta erilaista suihkusaippuaa, molempia kaksi pulloa (lähti vähän lapasesta). Toinen suihkugeeli sisältää erilaisia vitamiinejä yrteistä ja toinen on virkistävä. Vitamiini versio sisältää mm.lakka, pihlajanmarjaa, luomu vadelmaa, luomu pellavaöljyä ja siberialaista akileijaa. Toisessa suihkugeelissä on raaka-aineina luomu minttua, luomu ruusuöljyä, sekä erilaisia kukkia. Molemmat tuoksuvat todella hyviltä. Nyt oikeastaan harmittaa, että ostin vain kaksi pulloa näitä aineita. Onneksi seuraava matka on jo tiedossa, joten taidampa silloin ostaa isommat varastot. HIustuotteita en ole vielä testannut, joten en tiedä kuinka hiukseni niihin reagoivat. Tukkani on melko oikukas ja sille ei ihan kaikki kelpaa. Lisäksi ostin naamion, joka on tarkoitettu kuivalle iholle.

Toinen ennaltakiinnostava merkki oli JOIK. JOIK ei ole puhdas luonnonkosmetiikkabrändi, mutta se on virolainen.. Alunpitäen se sai alkunsa vuonna 2005 kynttilöistä. Kaikki tuotteet eivät ole puhtaasti luonnonkosmetiikkaa, mutta ne tuotteet, jotka on merkitty vihreällä lehdellä, sisältävät vain luonnollisisa aineosia. Lista näistä tuotteista löytyy JOIK:n kotisivuilta.  JOIK:lta mukaan valikoitui kaksi tuotetta – kasvojenpuhdistus öljy ja BB-voide.  Öljy on täysin luonnollinen, mutta BB-voide ei. BB-voide sisältää arganöljyä ja E-vitamiinia. Se lupaa tasaisen, sileän ja mattapintaisen ihon. Aurinkosuoja on peräisin sinkkioksidista ja titaanioksidista. Molemmat ovat sallittuja luonnonkosmetiikassa. Tykkään käyttää kesäisin pelkkä BB-voidetta meikkivoiteen tilalla, joten tämä päätyi ostoskoriin lähinnä siitä syystä. Sävyjä on saatavilla kaksi ja minulla niistä luonnollisesti vaaleampi sävy. Hintaa tällä voiteella oli noin 8 euroa. Öljy sisältää pelkästään luonnollisia öljyjä, jotka puhdistavat ihon tehokkaasti poistaen likaa ja ylimääräistä talia kuivattamatta sitä. Tämä minua kiinnostaa erityisesti, sillä pelkään jo sanan öljy aiheuttavan minulle näppyjä. Toisaalta käyttämäni seerumi on öljypohjainen ja iho ei koskaan ole paremman näköinen. Ehkäpä tämä syväpuhdistava öljy toimii samalla tavalla.

Löysin hyllyistä myös Ingli Pai tuotteita eli Enkelin kosketus. Ingli Pai on virolaista käsityötä. Tuotteet ovat luonnonkosmetiikkaa ja täysin käsityönä tehtyä. Purkkeihin on käsin kirjoitettu tekopäivät. Merkillä on myös verkkosivut, mutta valitettavasti minun tämän hetkinen vironkielen taitoni ei riitä lukemaan näistä tuotteista enempää. Kokeiltavaksi ostin kasvovettä. Erityiset kiitokset tämä merkki ansiatsee lasipakkauksista, jotka on helpommin kierrätettäviä kuin muoviset.

Lisäksi ostin sekalaisen seurakunnan muita tuotteita, kuten virolaista käsityötä olevan luonnollisista raaka-aineista valmistetun Nurme kasvosaippuan. Korissa oli jo Madaran vastaava, mutta viime hetkellä päätin tukea paikallisempaa versiota. Lisäksi koriin eksyi ranskalaista palasaippua eco-certillä ja huulirasvaa ja silmänympärysvoidetta, niin ikään luonnollisina. Lisäksi ostin asetoonitonta kynsilakan poistoainetta, sillä se on parempaa rakennekynsille kuin tavalliset asetonipohjaiset kynsilakanpoistoaineet. Monelta reissulta on myös kotiin tullut kannettua Oreon kasvojenpuhdistusliinoja. Paketissa on 10 liinaa ja se maksaa 40 senttiä. Aivan mahtavia tilanteissa, kun vesipesu ei onnistu. Yleensä käytän näitä salilla ja joskus reissussa. Hinta-laatu suhde on tässä tuotteessa todellakin kohdallaan.

Odotan jo innolla, että pääsen kokeilemaan näitä kaikkia tuotteita kunnolla. Melko varmasti moni näistä tuotteista päätyy seuraavallakin kerralla ostoskoriini. Suurin osa tuotteista on siis ostettu Kaubamajan kosmetiikka osastolta, jossa on erinomainen valikoima luonnonkosmetiikkaa. (JOIK on muuten sijoitettu päivittäiskosmetiikan luokse.) Saippuoita ja hiustenhoitotuotteita ostin marketeista, sillä ne olivat siellä huomattavasti edullisempia. Esimerkiksi Natura Siberican shampoo maksoi Prismassa vajaa neljä euroa, kun se yli kuusi euroa Kaubamajassa. Ei iso ero, mutta minusta tuntuva. Itse ainakin vertailen hintoja aina.

Onko kukaan muu kiinnostunut tuotteiden raaka-aineista tai siitä mitä kemikaalit imeytyessään mahdollisesti tekevät? Vai ovat ko muut kenties heränneet jo aikaisemmin ja minä taas tulen jälkijunassa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

You may use these HTML tags and attributes:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>