Ülemiste ja Sikupilli 16.4.2015

Aamulla minut herätettiin jo ennen kahdeksaa. Nukkua olisi voinut pidempäänkin, mutta meitä odotti kauppakeskukset. Olimme suunnitelleet etukäteen, että ajamme Ülemiste keskukseen aamiaiselle. Olen käynyt Mc Donald’sin aamiaisella vain kaksi kertaa elämässäni, niin olihan se nyt kokeiltava Tallinnassa. Ülemisten kaupat aukeavat vasta kymmeneltä, mutta Rimin hypermarket ja Mäkkäri avaavat ovensa jo kahdeksalta.

Satuimme sopivasti Tallinnan aamuruuhkaan. Yhdeksän aikaan pojotimme Tartu maantielle keskellä töihin meneviä tallinnalaisia.

Tallinnan aamuruuhka

Navigaattori on melkeinpä ehdoton Tallinnan keskustassa ajelemiseen. Henkilökohtaisesti olisin ainakin vaikeuksissa mikäli yrittäisin neuvoa kartan perusteella, minnekkä päin tulisi ajaa. Useissa risteyksissä on nimittäin jopa viisi mahdollista tienhaaraa. Välimatkat eivät keskustassa oli kovin pitkiä, mutta ajallisesti matkanteko kestää, sillä liikennevaloja on niin paljon.

Aamujuoma

Minun ei tarvinnut ajaa, joten pystyin keskittymään oikean kaistan valinnan opastamiseen, sekä nauttimaan aamiaista nestemäisessä muodossa. Olen Suomessa muutaman kerran ostanut vitamiinivesiä ja pidän niistä kovasti. Isännän mielestä ne ovat  huuhaata ja kallista vettä (en kertakaikkiaan suostu olemaan tästä samaa mieltä). Vedet ovat kuitenkin mielestäni Suomessa melko kalliita, sillä puolen litran pullo maksaa 2,5 euroa. Virossa Vitamineral vesipullo maksoi noin 80 senttiä ja kokoa sillä oli 0,75 l. Voitte siis varmaan arvata, että nautin tuolla reissulla veteni nimenomaan vitamiinivetenä. 😛 Makuja oli erilaisia, mutta paras mielestäni oli tämä kyseinen greippi-sitruunaversio.

Ülemiste keskus

Ülemiste keskuskeen saavuttiin hieman yhdeksän jälkeen. Keskus on Tallinnan yksi suurimmista ja siellä on mm. eniten kenkäkauppoja (todella lohduttava tieto minulle, joka ei koskaan saa kenkiä mistään). Keskus on vastikaan remontuitu ja samalla sitä laajennettiin. Kauppoja on yhteensä 160. Melkolailla samat kaupat löytyvät myös muista kauppakeskuksista, sekä ihan ydinkeskustastakin. Itse olin eniten kiinnostunut kosmetiikkakaupoista, sekä suuresta Hyperrimistä.

Mäkkärin aamiainen

Ensimmäisenä suunnattiin syömään aamiaista. Valitsin omaksi aamupalaksi kanasämpylän, perunaröstin ja kahvia. Ruoka oli melkolailla samaa kuin mikä tahansa muukin mäkkärin eväs. Kahvi oli kamalaa. Tosin se tulikin automaatista

Aamupalan jälkeen meillä oli vielä runsaasti aikaa, ennen kuin kauppakeskuksen muut kaupat avaituivat. Niinpä suutasimme ensimmäisenä Rimiin. Itse vietin varmaan pisimmän ajan kosmetiikkahyllyillä hipistellen kaikkia purnukoita. Ensisijaisesti suunnitelmissa oli hankkia luonnonkosmetiikkaa, joka on todella edullista Virossa, varsinkin paikalliset merkit. Madara ja Lavera ovat lähes samoissa hinnoissa kuin Suomessa. Ostoskoriin päätyikin muutama purkki Natura Sibericaa ja Ingli Pai:ta (aiheesta lisää myöhemmin). Pihistelin kuitenkin ostoksissani, sillä olimme seuraavaksi menossa Sikupilliin, jossa oli iso Prisma. Arvelin, että ostaisin tuotteita enemmän sieltä, sillä saisinhan bonukset ostoksista. Tässä tapahtui jo ensimmäinen virhe. Nimittäin Rimi on Virossa edullisempi kuin Prisma. Toinen virhe oli, että Prisman valikoima on suppeampi kuin Rimin. Tämä pätee kaikille muilla alueilla kuin vain kosmetiikan saralla.

Rimissa kiertelimme myös ruokapuolella. Sieltä mukaan tarttui teetä ja suolaa. Käytän nimittäin ruuanlaitossalähes yksinomaan Himalajan vuorisuolaa, joka maksaa Suomessa vajaa viisi euroa pussi. Rimin hyllyssä tämä sama pussi maksoi vajaat kolme euroa. Siispä ostoskoriin hiipi pussillinen karkeaa versiota myllyyn laitettavaksi ja pussillinen hienoa suolaa sirotinta varten. Tee on myös huomattavan paljon edullisempaa Virossa kuin Suomessa. Esimerkiksi Liptonin pyramiditeet ovat melkein puolta halvempia. Jos valitsee tuntemattomampia merkkejä, voi teepaketin saada alle eurolla. Makuvalikoima on myös laajempi kuin Suomessa. Mukaan tarttui myös tyrnimarjajauhetta. Iso purkillinen jauhetta maksoi vain reilut kaksi euroa.

Maitoautomaatti

Maitohyllyllä minua vastaan tuli maitoautomaatti! Koneesta olisi ollut mahdollista saada tuoretta, käsittelemätöntä maitoa. Näitä automaatteja haluan kyllä Suomeenkin. Jos olisi mahdollisuus ostaa tuoretta ja käsittelemätöntä maitoa marketista, en varmasti enää käyttäisi muuta maitoa. Virossa ollaan myös paljon kauempana luomun käytössä kuin meillä. Valikoima on parempi ja hinnat edullisempia verrattuna ei-luomu tuotteeseen. Ruokaosastolla katselimme myös kaiholla liha-ja kalatiskejä. Olisipa täälläkin yhtä hyvä valikoima tuoretuotteita (vihaan vakuumiin pakattuja asioita).

Rimin jälkeen kiertelimme ostoskeskusta muuten. Varmasti tuolla saisi koko päivän kulumaan, jos oikein tehokkaasti shoppailisi. Pääasiassa kauppakeskuksessa on vaate- ja kenkäliikkeitä. Vaatteet ovat kuitenkin lähestulkoon samanhintaisia kuin Suomessa, joten itse en kotiuttanut tuolta mitään vaatekappaletta Suomeen. Kauppakeskuksessa on myös hyvä valikoima erilaisia ruokapaikkoja, mikäli siellä oikeasti haluaisi päivän viettää. Ehdottomasti palaamme uudestaan tähän kauppakeskukseen seuraavalla kerralla. Tarjonta on mielestäni paras käymistäni Tallinnan kauppakeskuksista.

Seuraavaksi ajoimme Sikupillin ostoskeskukseen. Sikupilli ja Ülemiste ovat oikeastaan melkein vierekkäin. Sikupillissa ei juurikaan ole muuta nähtävää kuin Prisma. Ja sekin on melko pieni. Kiertelimme kuitenkin Prismassa hyvän tovin ja hankimme ison osan kotiinviemisistä sieltä, sillä bonukset kartuttavat kesän Kreikan matkan ruokabudjettia. Itse ostin Prismasta hiusvärejä muutaman kuukauden tarpeisiin. Päähäni menee varmaan nykyään jo kolme purkkia väriä, sillä se alkaa olla niin pitkä. Yksi purkki Suomessa maksaa keskimäärin kymmenen euroa. Virossa purkillinen maksaa 3 euroa. Tuotteet ovat ihan samoja kuin Suomessa myytävät. Ainoa ero on, että hiusväreissä ei ole sekoitepurkkia ollenkaan, vaan väri on sekoitettava erillisessä astiassa, kuten esimerkiksi pakasterasiassa.

rahkapötköt

(Lähde: zava.ee)

Yksi asia, mitä on aina pakko ostaa Tallinnan matkoilta, ovat nämä rahkapötköt. Makuja on useita erilaisia, mutta parasta on mielestäni omena-kaardemumma. Rahkaa voi käyttää oikeastaan mihin vain, se sopii hyvin piirakoiden täytteeksi tai sitä voi syödä sellaisenaan. Itse olen omani syönyt aina semmoisenaan marjojen tai hedelmien kanssa. Rahkapötköjä varten meillä on mukana aina kylmälaukku, jotta tuotteet saadaan kotiin hyvinä. Lisäksi kylmälaukkuun täytyy tietenkin ostaa savujuustoa pötkönä, sekä tavallisena höylättävänä. Eriltyisesti Saaremaa valkosipulisavujuusto on minun mieleeni.

Prisman jälkeen ajeltiin takaisin parkkipaikalle ja suunnattiin siitä kävelleen vanhaan kaupunkiin lounaalle. Lounastimme Hell huntissa. Tilasin pelkkiä alkupaloja ja täytyy sanoa, että vähempikin olisi riittänyt.

Hell hunt lounas

Otimme paistettuja pelmeenejä, lohkoperunoita, lihapullia ja broilerin rintafilettä. Kaikki olivat erinomaisia ja varmasti paikanpäällä tehtyjä. Alkupalat maksoivat 4-5 euroa kappale, joten kovin kalliiksi ei tämääkään lounas tullut.

Lounaanjälkeen kävelimme päämäärättömästi vanhassa kaupungissa. Kävimme myös katsastamassa Solaris keskuksen aivan vanhan kaupungin vieressä. Toki välillä oli aika istahtaa paikalleen ja vain katsella ihmisiä. Eniten aikaa vei kuitenkin Viru keskuksen Kaubamaja. Olin haaveillut jo pitkään tuosta ihanasta kosmetiikka osastosta. Tarjonta on merkkien puolesta todella laaja ja saatavilla on useita sellaisia merkkejä, joita Suomesta tai varsinkaan Kuopiosta ei saa. Niinpä kotiutinkin pienen kassillisen aarteita itselleni tuolta reissulta.

raatihuoneen tori

Sää oli muuten erinomainen, mutta koko ajan puhalsi kylmä tuuli. Osa terasseista oli jo avoinna, mutta melko kylmä olisi siellä ollut istuskella. Tosin kyllä niitäkin hurjia löytyi, jotka istuivat terasseilla vilttien sisään kääriytyneinä.

Raatihuone

Vanha kaupunki

Pistäydyimme myös Olde Hansaan nauttimaan tuopilliset, sillä Tallinnassa ei kertakaikkiaan voi käydä ilman, että saisi Olde Hansan kaneliolutta. Olde Hansa kuuluu myös ruuan puolesta meidän suosikkeihin. Hinnat ovat kyllä kaksinkertaiset muihin paikkoihin verrattuna, mutta enemmän siinä maksaa miljööstä ja tunnelmasta. Yleensä Olde Hansassa on käyty, mikäli on ollut jotain erityisempää. Olde Hansan kohdalla on kuitenkin muistettava, että ruuasta joko pitää tai sitä inhoaa.

Illalliselle olimme varanneet pöydän Rataskaevu 16 ravintolaan. Osoite on kätevästi sama kuin ravintolan nimikin. Ravintola sijaitsee lähes Vanhan kaupungin ytimessä. Hintatasoltaan sanoisin sitä keskihintaiseksi ravintolaksi Tallinnan mittakaavalla mitattuna. Olimme ravintolassa 15 minuuttia etuajassa. Emme saaneet pöytää heti, vaan tarjoilija pyysi meitä palaamaan viiden minuutin kulutta uudelleen, jotta saisivat meille pöydän valmiiksi. Ravintola oli miellyttävän oloinen ja näköinen, mutta myös aivan täynnä.

Rataskaevu 16

Alkuruuaksi tilasimme uunissa paistettua vuohenjuustoa kasvislisäkkeillä. Jaoimme annoksen. Talo tarjosi ihanan pehmoista kurpitsansiemenleipää ja pienet amush bushit.

Rataskaevu 16 leipä

Vuohenjuusto

Tilasimme ruuan kaveriksi lasilliset viiniä. Viiniä ei mitattu lainkaan, vaan tarjoilija tuli pullojen kanssa pöytään ja lorotteli niistä suoraan lasilliset meille. Minä otin pääruuaksi härän sisäfilettä savuisen punaviinikastikkeen ja uunijuuresten kera. Isäntä otti pitkään kysytettyä hirveä mustaherukkakastikkeella ja selleripyreellä. Molemmat ruuat olivat erinomaisia.

Häränsisäfile Rataskaevu

Ainoa ongelma ravintolassa oli, että odotimme ja odotimme. Alkuruoka tuli pöytään 45 minuuttia tilaamisen jälkeen. Tästä kesti noin tunnin ennen kuin pääruoka tuli. Meiltä loppui pöydästä juomatkin, eikä kukaan vaivautunut kysymään, että tarvitsimmeko mahdollisesti jotakin. Tarjoilijan kommentti odottamiseen oli, että kesällä joutuu odottamaan vieläkin pidempään. Jaa. Kannattaisiko tehdä asialle jotakin? Minulla on parempaakin tekemistä kuin odotella ruokaa monta tuntia. Olisin halunnut syödä myös jälkiruokaa, mutta en todellakaan halunnut odottaa enää minuuttiakaan, joten pyysimme laskun. Senkin saaminen kesti ihan riittävän kauan. Ruuan puolesta voisin palata ravintolaan uudestaan, mutta palvelun takia en. Lempiravintolani F-hoone on myös usein ollut tupaten täynnä ja en siellä oli koskaan odotellut ruokia näin pitkään. Enkä kyllä missään muuallakaan.

Jos nyt kuitenkin aikoo käydä tässä ravintolassa kokemuksestamme huolimatta, suosittelen myös käymään siellä vessassa.

Rataskaevu 16 vessa

Yritin taiteilla tuohon pöntölle ilman, että joutuu astumaan tuon kamalan montun päälle. Ei onnistunut. Onko pakko kiusata ihmisiä tällaisilla taideteoksilla. Tämä on ehkä pahempi kuin Scotland Yardin sähkötuoli vessa.

Rataskaevulta kipitimme asunnolle nukkumaan, sillä perjantaina oli tiedossa hemmottelua ja syntymäpäivien juhlimista.

 

One thought on “Ülemiste ja Sikupilli 16.4.2015

  1. […] luonnonkosmetiikkaa (tämä on korjaantunut Suomessakin viime aikoina). Lupailinkin kertoa jo aikaisemmin Tallinassa tekemistäni purtilolöydöistä. Mukaan tarttui kyllä hieman muutakin kosmetiikkaa […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

You may use these HTML tags and attributes:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>