Pumppi-pamppi-pomppi

Kävin tänään testailemassa ensimmäistä kertaa Fressillä Body pump tunnin. Olen joskus aikoinani kerran käynyt pumppitunnilla ja silloin siitä jäi minulle ihan positiivinen kuva. Nyt kuitenkin on jo mieleni monta viikkoa tehnyt tuonne tunnille, mutta en yksinkertaisesti ole uskaltanut. Olen ajatellut, että kuolen sinne. Lihaskuntoni on ihan kohtuullinen, mutta kestävyys on olematonta. Luulin siis, etten jaksaisi vetää tuntia loppuun asti, ilman että makaan hylkeenä jumppasalin lattialla.

Teille, jotka ette ole koskaan kuulleetkaan Body pumpista, niin se on Les Milles perheeseen kuuluva lihaskuntoa kehittävä tunti. 55 minuutin aikana tehdään yhteensä yli 800 toistoa eri lihasryhmillä. Painoina käytetätään pumppiin tarkoitettua tankoa ja tavallisia käsipainoja. Taustalla soi koko ajan mukaansa tempaava musiikki (niin ja tietenkin ohjaajan huuto, joka patistaa tekemään vielä yhden ja kyykkäämään vielä syvemmälle….). Ohjelmat vaihtuvat säännöllisin väliajoin, eli periaatteessa jokaisessa paikassa, jossa on Les Milles body pumppeja, pitäisi olla myös sama ohjelma käytössä.

Ensinnäkin torotin varmaan viisi minuuttia tuijotellen erilaisia levypainoja, sillä minulla ei ollut pienentäkään käsitystä siitä, että millaisilla painoilla kannattaisi mitäkin tehdä. Tiedän kyllä paljonko painoa tarvitsen hauiksille, kun teen kolme kertaa 12 toistoa, mutta paljonko pitää olla jos toistoja tehdään niin monta kuin kuudessa minuutissa ehtii? (Kyllä hauisbiisi kesti kuusi minuuttia.) Summassa keräilin itselleni painoja paikalleni ja onnekseni ohjaaja kertoi paljonko painoja kannattaa laittaa. Huomasin, että muutamissa kappaleissa painoa olisi voinut olla enemmänkin, mutta petrailen sitä seuraavalla kerralla sitten.

Tunti meni todella nopeasti, enkä kokenut sitä lainkaan raskaaksi. Hiki kyllä tuli, sitä en sano, mutta sykekkään ei noussut mitenkään taivaisiin. Muutamia kamaluuksia löysin kuitenkin ohjelmasta. Nimittäin askelkyykky…. Se on kirosana! Kolme minuuttia askelkyykkyä. Niin, joo, ohjaajan sanojen mukaan ”sehän on vain puolitoista minuuttia per jalka”. Olen melko varma, että en pääse huomenna kävelemään. Tai ylös sängystä. Tavallinen kyykkäys on mukavaa, mutta askelkyykky ei. Toinen ongelma kohta oli olkapäät. Tämän olisin kyllä voinut kertoa jo pelkän salitreenin perusteellakin. Pystypunnerrus oksettaa. En ihan täysillä kyennyt tekemään koko sarjaa, sillä olkapäät vain hyytyi. Täytyy tajuta ensikerralla ottaa kevyemmät käsipainot tuohon puuhaan, sillä kolme kiloa oli aivan liikaa. (Järkyttävän pieniltä kuulostaa nämä painot, mutta toki pitää osata suhteuttaa ne toistojen määrään.)

Loppukaneettina voin sanoa, että varmasti menen uudelleen, yritän saada sovitettua ainakin yhden pumpin joka viikkoiseen ohjelmaani. Se tuo kivasti vaihtelua yksin puurtamiseen ja harvinaista kyllä olen oppinut tykkäämään ryhmäliikuntatunneista. Pumppi kohosi sisarensa Body balancen kanssa toiseksi tuntilempparikseni.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

You may use these HTML tags and attributes:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>