Omenoita, lankaa ja yrittien kasvatusta

On taas tämä kirjoittaminen jäänyt taka-alalle. Aina juohtuu mieleen asioita, joista haluaisi kirjoittaa, mutta jotenkin ne vain jäävät sitten kirjoittamatta. Olen viimeisein kolmen kuukauden aikana kirjoittanut kolme artikkelia ja se on kolme vähemmän kuin viime vuonna samalla periodilla. Noh, nyt minä petraan. 🙂

Tänä vuonna on ollut ihan hillittömästi omenoita. Ihan niin paljon, että niihin on meinannut hukkua. Tosin torilla vielä osataan pyytää niistäkin sievoista summaa rahaa. Onneksi minun omenat tulivat Pohjois-Karjalasta ja ihan ilmaiseksi. Ompuista olen tehnyt piirakkaa ja omenapaistosta. Sellaisenaan ei omenat koskaan ole mitään superherkkua minulle olleet – enemmän viihdyn mandariinien seurasssa. En kehdannut säilöä omppuja, kun ei niitä kuitenkaan hillona ja soseena tule juurikaan käytettyä. Kurpitsan säilömistä tässä vielä harkitsen, sillä tavallista kurpitsaa ei saa kuin tähän aikaan vuodesta ja haluaisin kurpitsapiirakkaa ja soppaa josku muulloinkin kuin vain syksyllä.

Syksyyn kuuluu omenien lisäksi kiinteästi neulominen. Se on taas alkanut. Olen innoissani viuhtonut puikot soiden monena iltana milloin mitäkin. Nyt on työn alla joululahja sukkia ja iso kaulahuivi itselleni. Olisin kovasti halunnut neuloa itselleni neuletakin, mutta langat sellaiseen maksavat enemmän kuin neuletakki kaupassa…. Joka on mielestäni hyvin kummallista. Haikailen Tallinnan Karnaluks kauppaan, josta sai mm. Novitan lankoja käytännössä puoli-ilmaiseksi.

Kävin myös pitkästä aikaa kirjastossa. Ajattelin vihdoin sivistää itseäni ja lukea yhden Sofi Oksasen kirjan. En ole aikaisemmin tarttunut ainoaankaan hänen kirjaansa, mutta kummitätini kehui hänen teoksiaan ja kuulin myös Puhdistus elokuvan olevan hyvä. Etsinkin sitten käsiini hänen esikoisteoksensa vuodelta 2003 – Stalinin lehmät. Nimi on melkoinen, saa nähdä mitä sisältö tuo tullessaan.

Zengrow kukoistaa – basilikasta olen jo kerännyt ensimmäisen sadon  ja chilien istuttamista harkitsin purkkeihin, sillä ne ovat kasvaneet myös hyvän kokoisiksi taimiksi. Pelkään tosin, että kirsikkatomaattini ja chilini taitavat jäädä lähinnä viherkasveiksi, sillä minkäänasteisia kukan alkuja ei ole havaittavissakaan. Ehkä on parasta pysyä tuon vekottiminen kanssa vain yrttien kasvatuksessa, sillä ne ovat kaikkein parhaiten menestyneet siinä. Pitäisi katsella verkkokaupoista, mistä saisi tilattua lisää siemeniä, sillä omat varastoni alkavat jo ehtyä. Jos on kokemuksia jostakin kaupasta, niin ehdottomasti suositelkaa.

Nyt oli hieman sekalainen postaus monesta pikkuasiasta, mutta tarkoituksena olikin päivitellä kuulumisia hieman pidemmältä ajalta. 🙂 Ihanaa syksyä kaikille!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

You may use these HTML tags and attributes:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>