Punapäät ei pääse taivaaseen – vai miten se oli?

Rakastan punaista hiusväriä. Minulla on ollut monta vuotta punaisen erisävyisiä hiuksia, mutta nyt viimeisen parin vuoden aikana linja on ollut melkoisen vaalea painotteinen. Ja ihan viimeisimpinä vaalea raitainen. Kävin ennen joulua kampaajalla ja hän värjäsi minulle silloin ihanan punaiset hiukset. Ongelmahan punaisissa hiuksissa on se, että se väri ei kertakaikkisesti kestä – ainakaan minun päässä. Hoidin väriä kampaamon värisuojallisella shampoolla, mutta hyvin nopeasti väri huuhtoutui alas viemäristä. En paljon valehtele, jos sanon, että reilun viikon se näytti kauniilta. Toinen ongelma on nimittäin rasvoittuva hiuspohjani, joka vaatii pesua joka päivä. Ja ihan oikeasti vaatii, tai toinen vaihtoehto on puoli pullollista kuivashampoota niskaan aamuisin. Olen yrittänyt kouluttaa hiuksiani siihen, etten kuuraisi niitä joka ilta, mutta se on mahdotonta. Ne ovat rasvaista limaiset joskus jopa seuraavana aamuna ja iltapäivällä viimeistään ihan litassa, jos en niitä lainkaan aamulla laita. Jos nyt jollain on ässä hihassa ja voi pelastaa minut huonoilta hiuspäiviltä, niin nyt on todella hetki kertoa siitä. 🙂

Joka tapauksessa, noin kuukausi sitten hain kaupasta L’orealin Feria excellance colour booster värin sävyä 7.60  (very spicy). Se purkki torotti tähän päivään asti pesukoneen päällä odotellen, josko sen joskus joku päähänsä littaisi. Tänään sain inspiraation ja värjäsin hiuksien lisäksi vessanpöntön kannen, yhden kaakelin ja allaskaapin sivuseinän. Tarvitseeko kertoa, kuinka hyvin imakan punainen väri irtoa kyseisistä pakoista? On aika kauan aikaa kun viimeksi omia hiuksiani värjäilin ja taidan kyllä jatkossakin jättää sen puuhan kampaajalle, on nimittäin sata kertaa mukavampaa, kun ei tarvitse olla kyynärpäitä myöten värissä, eikä ensimmäistä vaikutusvarttia tarvitse käyttää korvien, otsan ja niskan puhdistamiseen…

Tässäpä lopputulos hiusten kannalta. Isännän nenäkin pääsi kuvaan, niin näin ollen voin tässä samalla julkaista ensimmäisen yhteiskuvamme tässä blogissa. 😀 Mutta, siis ne hiukset. Nyt haluaisin säilyttää tämän värin hieman pidempään kuin viime kerralla, niin arvelin käydä hakemassa avuksi KC:n colormaskin. Arvelin ostaa Pepper sävyn tuosta hoitotuotteesta ja käyttää sitä ainakin kerran viikossa pitämään tuota väriä yllä. Epäilyttää kyllä mönjän riittävyys, sillä purkki ei ole suuren suuri ja minulla on näitä kutreja kertynyt jonkin verran, jotenka kuinkahan kauan saan purkin riittämään. Täytyy kyllä varmaan ostaa myös joku värin suoja shampookin samalla.

Muutenkin oli tänään kiva päivä kuin vain uuden hiusvärin kannalta. Kävin vähän keväisillä ostoksilla – ehdottomasti tarvitsin uuden laukun. Enhän minä Tallinnaan voi mennä vanhalla laukulla, enhän? (Isännän mielestä joku niistä entisistä olisi kelvannut ihan hyvin…) Samalla mukaan tarttui pari uutta paitaakin, kun Seppälässä oli hirmuiset loppualennukset. Enhän minä niitä viiden euron nuttuja voinut jättää sinne tankoon roikkumaan.

Katsottiin myös aivan loistava elokuva tässä illansuussa, nimittäin Horrible Bossess ja voin kertoa, etten muista koska olisin niin kauheasti nauranut ääneen kuin tuota katsoessani. Musta huumori upposi ihan täysillä. Ideanahan elokuvassa on, että kolme kaverusta suunnittelee tappavansa omat pomonsa, koska nämä pomot ovat kauniisti sanottuna hirveitä. Tähän loppuun teaseriksi leffan traileri – minä siirryn takaisin peilin eteen hipistelemään uusia hiuksiani. 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

You may use these HTML tags and attributes:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>