Junailua

Kävin tänään päiväseltään Pieksämäellä ja testailin samalla VR:n talviliikennettä. Menin siis junalla molempiin suuntiin – ajallisestihan se on nopeaa, vain 55 minuuttia suuntaansa. Liput olin ostanut ennakkoon VR:n verkkokaupasta, joka ihme kyllä jopa toimi! Uutena juttuna oli minulle tullut myös ominaisuus, että sai valita paikkansa itse junan ”kartalta”. Mennessä istuinkin työskentely kopissa – ihan vain siksi, että en ole koskaan sellaisessa istunut. iPhone ilmoitti junan langattomasta verkosta, mutta sen testaaminen kyllä jäi, kun omakin verkko toimi moitteettomasti, joten tästä en voi sen enempää kommentoida. Juna oli siis aamulla mennessä InterCity ja tunnin matkan ajan se palveli minua moitteettomasti, vaikka olikin noin nelisen minuuttia myöhässä, johtuen muusta liikenteestä.

Pieksämäellä oli ihanan rapsakka pakkaskeli – juuri sellainen, että nenä jäätyy ja putoaa penkalle. Vaikka en mikään talvi-ihminen olekkaan, enkä tykkää lumesta, enkä pakkasesta, mutta on kyllä sanottava, että luonto on välillä talvella todella kaunis. Käytiin hautausmaalla ja saatoin vain ihailla puita lumikuorrutteella ja niiden takaa siivilöityvää auringon valoa.

Kuvanlaatu ei mitään herkuinta kyllä ole, sillä kuvasin kännykällä, mutta oleellisin asia siitä kuitenkin käy ilmi. Voisipa talvesta nauttia ilman sen kylmyyttä.

Itse asiassa syy tämän jutun kirjoittamiseen piilee vain ja ainoastaan paluumatkassa. Tulin kotiin pikajunalla P707, joka oli myöhässä Pieksämäeltä lähtiessä noin vartin verran. Jonotin vaunun ovella sisäänpääsyä, kun vaunusta purkautui tuskastuneita matkustajia. Yksi mies tokaisi tullessaan, että ei kannata mennä tuohon vaunuun ainakin jos on pidempi matka edessä, tärisee kovasti. Minä tässä vaiheessa mietin, että minkähänlaisesta tärinästä on mahdollisesti kyse. Siinä vaiheessa kun juna lähti liikkumaan kohta Suonenjokea, se tärinä ja meteli ei enää ollut minulle lainkaan epäselvää.

Kuvasin tämän videon käsi tuettuna tuolin käsinojaan. Voitte vain kuvitella kuinka paljonko tuo vaunu pomppi ja minkälainen meteli tuolla junassa oli. Ensimmäisen kymmenen minuutin jälkeen olisin tarvinnut oksennuspussia. Onneksi sain kuitenkin pidettyä vatsansisältöni omana tietonani ja kykenin kököttämään tunnin junamatkan paikoillani. Kieltämättä mielessä kävi vaikka minkälaista ajatusta aina raiteilta suistumisesta takapuolen mustelmiin.

Noin vartin verran matkaa tehtyämme, kuljettaja kuulutti, että aikataulusta ollaan myöhässä 12 minuuttia ja vaunuissa voi tuntua pienoista tärinää. Minusta se on aika lievä ilmaus, kun meinaa penkiltä tippua… Tärinä johtui kuulemma siitä, että jouset olivat jäätyneet koko junassa, ja näin ollen kaikki kiskojen kolina siirtyi semmoisenaan vaunuihin. Nopeutta oli joudutta laskemaan 140km/h jo 120km/h teknisistä syistä ja mahdollisesti vieläkin pitäisi hiljentää. Lykkyä vaan niille, jotka olivat menossa Ouluun asti. Ei käynyt kateeksi lainkaan.

Tässä vielä kuva junan eteisestä, jossa oli kylmä kuin Siperiassa ja mihinkä puhalsi koko ajan lunta oven tiivisteiden välistä. Minulla olisi ollut mahdollisuus ottaa 40 minuuttia myöhäisempi juna, mutta ajattelin säästää opiskelijana 4 euroa. Myöhempi juna olisi ollut Pendolino. En tiedä, olisiko sen jouset toimineet paremmin, vai olisiko siitä jarrut jäätyneet, mutta jota tapauksessa uskon kyydin olleen vähän tasaisempi. Sai muuten olla viimeinen kerta kun matkustan näillä VR:n kutsumilla pikajunilla. Niin ja taitaa olla varmempi se oma auto kuitenkin pakkasella – junatkun tuppaa jäätymään jo 15 asteen pakkasesta….

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

You may use these HTML tags and attributes:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>