Stevia – tuo luonnon oma makeuttaja

Olen aikaisemminkin tainnut mainita tuon ”uuden” makeutusaineen nimiltä Stevia. Uuttahan se ei missään nimessä ole muualla kuin EU:ssa. Nimittäin etelä-amarikkaiset ovat käyttäneet Steviaa jo 1500 vuotta makeuttamaan teetä ja lisäksi sitä on käytetty lääkkeenä. Nykyaikana se on ollut elintarkivekäytössä mm. Japanissa jo 40 vuotta. Myös USA ja Kanada ovat sallineet sen käytön.

Stevia on puhdas luonnon tuote toisin kuin kaverinsa aspartaami tai syklamaatti. Stevia tehdään stevia kasvin lehdistä ja se on noin 300 kertaa makeampaa kuin tavallinen sokeri. Se on kaloriton ja hiilihydraatiton vaihtoehto sokerille. Sitä kasvaa luonnonvaraisena Etelä-Amerikassa, mutta nykyisin sitä myös viljellään.

Aikaisemmin stevian käyttäjät ovat joutuneet tilailemaan tuotteensa ulkomailta. Sitä on ollut myös myynnissä EU:n sisällä, mutta pakkauksessa on ollut merkintä, että vain ulkoiseen käyttöön. Tällöin en ainakaan itse laittaisi sitä ruokaan, sillä puhtaudesta ja lisätyistä aineista ei voisi olla varmuutta, ovatko ne vaarallisia. 2. joulukuuta alkaen on kuitenkin saanut Steviaa myydä myös EU:n sisällä elintarvikäyttöön. Ainakin Canderel ja Hartwall reagoivat tähän, sillä ne lanseerasivat omat tuotteensa markkinoille heti. Maistoin tänään Hartwallin stevialla makeutettua sitruuna limpparia. Makuun olen varmaan aika jäävi sanomaan mitään (minulle kelpaa vain harvat limut ja tämä ei tosiaan lukeudu siihen joukkoon). Minusta se oli pahaa, mutta ei kuitenkaan maistunut makeutusainelimulle, kuten yleensä light versiot. Toinen makuvaihtoehto olisi ollut veriappelsiini. Kerkesin jo hurraamaan, että tästäpä löytyisi minullekin limu, jota voisi käyttää, mutta stevian lisäksi makeutusaineena on käytetty hedelmäsokeria, joten hiilihydraattipitoisuus ei kyllä jää nollaan. Puolen litran pullossa on 20 g hiilihydraatteja.

Hermesetaksen stevia pakkaukset ovat pirteän värisiä. Ostin puristeita – meukeuttamaan teeni ja jauhetta leipomiseen ja marjojen päälle ripoteltavaksi. Valitettavasti en lukenut jauheen pakkausselostetta tarpeeksi tarkkaan kaupassa, sillä suurin osa tuotteesta on maltodekstriiniä, joka on tärkkelystä ja sisältää yhtä paljon hiilihydraatteja kuin sokeri (usein kaikki jauheet sisältävät juuri tuota apuainetta). Onneksi ei mikään hirmuinen moka tämä ole, sillä aine on kuitenkin huomattavasti sokeria kevyempää. 100g sokeria vastaa 10 grammaa tuota jauhetta. Eli yhdessä ruokalusikallisessa steviajauhetta on 1,5 g hiilihydraattia. Sillä määrällä sokeria makeuttaa jo ison määrän esimerkiksi marjoja tai jogurttia. Jauheen ostin lähinnä leipomista varten, sillä se kestää kuumentamista. Jauhe ei siis käytännössä todellakaan ole kaloritonta ja hiilidydraatitonta, vaikka siitä helposti sellaisen kuvan saa. Kuitenkin siinä on niitä vähemmän kuin tavallisessa sokerissa ja makeutusaine on peräisin luonnosta, joten se on ainakin hitusen parempaa.

Hinnasta sen verran, että limppari taisi olla ihan samanhintaista kuin muutkin markkinoilla olevat limut. Makeutusaineet ovat kalliimpia kuin kilpailevat tuotteet. Jauhe maksoi jotakin viiden auron pintaan, joka on yhtä paljon kuin muutkin jauheet, mutta purkki on puolet pienempi. Puristeet taisivat olla jotakin reilu kolme euroa. Makeutusaineita saa ainakin Citymarketeista, Prismasta on turha etsiä moneen viikkoon vielä. (Tuntuu olevan K-ryhmällä jokin monopoli uutuustuotteiden suhteen…)

Täytyy testailla vielä käytännössä aineet. Joidenkin mielestä stevia on kitkerää, mutta minusta kaikki makeutusaineet ovat kitkeriä, jos niitä liikaa laittaa. Ainakaan omn nestemäisen steviani kohdalla en ole kitkeryyttä huomannut. 🙂

3 thoughts on “Stevia – tuo luonnon oma makeuttaja

  1. […] ja kivennäisveden sekoitus olevinaan. Tämä versio on kuitenkin makeutettu stevialla, josta jo aikaisemmin bloggasinkin. Oli ihan hyvää, vaikkakin laimean makuista ja ehkä mielestäni liian makeaa. […]

  2. Ilari

    Canderelin sivulla lukee että toi jauhe käy ruuanlaittoon, mutta ei suositella hillon tekoon.
    http://www.canderel.co.uk/questions-and-answers
    Suomen sivuilla lukee vain että käy ruuanlaittoon, mutta olisko vaan tahallaan tehty huono suomennus.
    Aika outoa kun hillo kuumenee vain 100C:n.
    Äitini osti kanssa tuollaisen ”steviana” ja antoi mulle puolet purkista.

  3. Ice-Cherry

    En ole leiponut tuosta mitään. Käytän lähinnä vain marjojen päälle. Nykyisin tosin marjat menee ilman makeutustakin, mutta pikkuisen joskus lurautan tuota smoothien sekaan. Leipomiseen olen käyttänyt erytritolia ja se ainakin toimii leipomisessa. On vaan aika arvokasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

You may use these HTML tags and attributes:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>