Itsenäisyyspäivän viihdeohjelma

Minä vietin Suomen itsenäisyyspäivää tänä vuonna viihdyttämällä itseäni huovuttamalla. Itse asiassa katsoin uusinta Harry Potteria (kannattaa muuten katsoa, oli ehdottomasti paras Pottereista ikinä) ja läträsin Marseille saippuan ja vesiastian kanssa keskellä olohuoneen mattoa. Innostuin huovuttamisesta töissä, kun askarteluryhmässä muutama viikko takaperin huovutettiin. Kävin silloin heti ostamassa styroksi aihioita ja valkoista ja punaista huopaa. Marseille saippua löytyikin kotoa valmiiksi.

Kuva on otettu itse asiassa jo huovuttamisen jälkeen, sillä tajusin vasta siinä vaiheessa, etten ollut etukäteen matskujani kuvannut. Nylonsukka on tuikitarpeellinen kapistus huovutuksessa. Nimittäin kun styrox aihion on käärinyt riittävästi huopaan, sujautetaan se sukan sisälle ja alkuhuovutus tapahtuu sukan läpi. Näin tulos on tasaisempi. Sukka on kuitenkin älyttävä poistaa ajoissa, sillä muuten se huopuu kiinni huopaan. Saippua tarvitaan vain siihen, että sormet luistavat märän huovan päällä. Välillä huovutettavaa kastellaan ja saippuoidaan. Lopuksi tulos huuhdellaan vuorotellen kylmällä ja kuumalla vedellä, jotta siihen saadaan pikkuisen pörröinen pinta. Pallot huopuvat helposti, mutta sydämien kanssa täytyy todella tehdä töitä. Kannattaa myös tupata vanua kunnolla aihioiden ympärille, sillä helposti jää aukkoja. Minullakin toiseen sydämeen jäi kaksi aukkoa, mutta täytyy paikkailla koristeilla sitä ongelmaa sitten.

Tässä lopputulokset huovuttamisen jälkeen. Nämä eivät ihan tämmöisiksi jää, mutta koristella niitä ei voi ennen kuin ovat täysin kuivaneet. Ajattelin laittaa niihin jouluista nauhaa ja sen jälkeen niitä voi käyttää joulukoristeina. En tiedä tekisinkö vielä jotakin ennen joulua, sillä huovuttaminen oli ihan hirmuisen hauskaa. Varsinkin tämä veden kanssa läträäminen, neulahuovutuksesta en niin välitä.

Huopailun ja elokuvan jälkeen suunnattiin syömään Amarilloon. Oli kyllä hienoinen pettymys tällä kertaa. Tilasin nimittäin ribsejä ja oletin saavani jotakin samantapaista suuhun sulavaa lihaa kuin viime kerralla Tallinnan Honky Tonkissa. VÄÄRIN. Sain kuivaa ja sitkee lihaa, eikä ribsejä oltu edes eroteltu toisistaan

Dipit ja BBQ-kastike lihan päällä olivat kyllä mainioita, mutta muuten en voi annosta kehua. (Kuvan laatu on vähän kehno, sillä pokkari jäi kotiin ja piti turvautua iPhonen surkeaan kameraan.) Toisekseen minun lautaselle oli eksynyt varmaan puolikas elukka, sillä en mitenkään kyennyt syömään kokonaan tuota annosta. Tuosta olisi syönyt kaksi ihmistä ihan reippaasti. Ensi kerralla pitäydyn kyllä vanhoissa tutuissa, enkä testaile mitään uusia juttuja, ettei tule pettymyksiä. Kuitenkin sen kerran kun oikeasti ravintolassa käy syömässä, olisi ihan suotavaa, että ruoka olisi loistavaa.

Ilta vietettiinkin sitten pukuloistoa tapittaen telkusta. Toiset katsoivat sitä vapaaehtoisesti ja toiset hieman väkinäisesti. Kuitenkin se on perinne, että juhlat katsellaan – varsinkin nyt kun Tarja oli emännöimässä viimeistä kertaa. Laittelin myös joulukoristeet kuusta lukuunottamatta jo paikoilleen. Innolla odotan, että pääsen kuusta koristelemaan, sillä ostettiin ihania uusia palleroisia kuusta varten Tiimarista. 🙂

Joulukuusen koristelusta haaveilemiseen onkin hyvä lopettaa, niin jää jotain seuraavaankin kertaan. 😛

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

You may use these HTML tags and attributes:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>