Jälleen iHerbbailua ja elokuvia

Viime viikolla tipahti jälleen paketti iHerbistä kotiin. Tällä kertaa tilailin Atkinsin herkkuja. Otin kokeeksi suklaacookieseja ja cinnamon rollsin makuisia patukoita. Keksit on jo testattu, patukat ei. Ja keksit eivät kyllä olleet mikään makuelämyksen riemuvoitto, lähinnä olivat aika pahanmakuisia ja todella teollisen makuisia…. Ei siis tullut uutta herkkuä näistä minulle. Olivat kuitenkin huomattavan paljon edullisempia tuolla, kuin kaupassa. Viiden pakkaus maksoi 5-6 dollaria, kun yksi patukka Citymarketissa maksaa 2,60….

Tilasin myös luomu teeta ja gluteiinittomia cheddarin makuisia suolakeksejä. Arvelin niiden toimivan juustotarjottimella oikein hyvin.En ole vielä ehtinyt maistamaan kumpaakaan. Blue Diamond merkki on minulle ennestään tuttu jo manteleiden osalta, sillä bongasin Prismasta ja Citymarketista heidän maustettuja manteleitaan. Valkosipuli on ainakin todella hyvää ja nyt otin kokeeksi hunajapaahdettuja versioita. Makuun en ole vielä ehtinyt tutustua.

Tilasin myös lisää mustaa saippua isälleni, sillä arvelin sen koostumuksen olevan hyväksi hänen iholleen ja hän kehuikin saippuaa hyväksi, mutta kuulemma pahan hajuiseksi. 😀 Onhan siinä oma mieto tuoksunsa, mutta minusta se ei tuoksu juurikaan millekkään. Iho jää ihanan pehmoiseksi saippualla. Laitoin kyselyä yhteen suomalaiseen verkkokauppaan mustasta saippuasta, sillä heiltä saisi vielä aidompaa versiota. On kuitenkin varastosta loppu tällä hetkellä tuo saippua ja minua kiinnostaa, koska sitä mahdollisesti saisi lisää.

Sunnuntain vietin elokuvien ja keittiön parissa. Ensin muutama sana elokuvista. Katsoin ehkä parhaan version ikänä legendaarisesta Shakespearen Romeo & Julia elokuvasta. Tässä oli onnellinen loppukin, sillä kumpikaan ei kuollut!

Olen aina ollut sitä mieltä, että puutarhatontut kokoontuvat iltaisin pusikoiden alle pitämään kokouksiaan – ja tämä elokuva, jos mikä kertoi minulle siitä totuuden! Suosittelen lämpimästä kaikille, edes hitusen lapsenmieltä omaaville yksilöille tätä viihdyttävää puolitoista tuntista. Tontut ovat hellyyttäviä ja elokuva on osin ironinenkin, joka ei kyllä lapsille aukene, mutta aikuisena saa hyvät naurut. Olenkin aina rakastanut näitä ”kokoperheen” animaatioita, sillä ne jaksavat hauskuuttaa varmasti, eikä mikään ole liian vakavaa.

Toinen elokuva tuli YleTeemalta illalla. Ranskalainen elokuva nimeltä Perhonen lasikuvussa. Elokuva kertoi entisen ranskan Ellen päätoimittajasta, joka aivorunkoinfarktin jälkeen pystyi liikuttamaan vain toista silmäänsä. Kuitenkin hänen puheterapeuttinsa kehitti kommunikointi keinon, jonka avulla mies kirjoitti kirjan kokemuksestaan. Tämän kirjan pohjalta on tehty tämä saman niminen elokuva. Elokuva on kuvattu hienosti – lähes kokonaan miehen perspektiivistä. Elokuvan esittelyn voi katsoa vielä Yle Areenalta, mutta valitettavasti elokuvaa sieltä ei näe.

Viime aikoina (lue: puoli vuotta) on jäänyt ruokablogin päivittäminen vähän vähemmälle. Nyt olen kyllä ajatellut kunnostautua senkin kanssa. Loppujen lopuksi se ei veisi edes aikaa paljon, mutta on vain jäänyt viime aikoina. Ruokaa olen kyllä laittanut, ehkä jopa kiihtyvään tahtiin. 😉

Nyt kuitenkin suuntaan kaupungille pähkinä- ja siemenostoksille, sekä käyn katsastamassa Tiimarin joulukortti aineksia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

You may use these HTML tags and attributes:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>