Operaatio Nintendo DSi

Minähän olen tässä ehkä hieman heikkoina hetkinä viime aikoina napsutellut Nintendo DSi:tä. Ihan siinä määrin, että olen muutamaan peliin onnistunut itseni koukuttamaan ja ehkä siinä pelatessa ja uusia pelejä etsiessä, on päässyt unohtumaan kuka tuon kyseisen vekottimen oikeasti omistaa… Tänään sain siitä karun muistutuksen, kun olisin kovasti paljon halunnut tilata DealExtreme:sta siihen vaaleanpunaisen säilytyspussukan, Stich-kansitarrat ja vaaleanpunaisen tikun, jolla konsolia voi käyttää. Tikun sain, muita juttuja en. Tikunkin vain siitä syystä, että silloin kun minä sitä käytän (eli käytännössä aina), voi käyttää pinkkiä ja isäntä voi jatkossakin tökkiä ruutua mustalla tikulla. (Hooh, what’s the diffence minkä värisellä tikulla sitä käyttää, paitsi tietty jos se ei oo pinkki 😛 ) Minusta tämä oli ihan epäreilua! Minä sitä konsolia olen hoivannut ja sitä verkkovirralla ruokkinut. Vähän niinkuin olen adoptoinut sen! (Siinä samalla on kyllä tullut adoptoitua yksi läppärikin pelaamista varten, kun minun oma vanhus ei jaksa mitään pelejä vääntää…) No joku kuljetuspussukka sille on hankittava, sen verran paljon se reissaa, varsinkin Neulamäen ja keskustan väliä. Kyllä tässä varmaan molempia tyydyttävään ratkaisuun päästään. 🙂

Täytyy minun kyllä myöntää, että on mulla harvinaislaatuisen ihana isäntä, oli nimittäin minun töissä ollessani hankkinut minulle yhden pelin, jota eilen himoitsin. (Siinä sivussa tuli kyllä muutama muukin, mutta en valita.) 🙂

Täksi päiväksi oli luvattu viikon kylmintä säätä. Siltä se kyllä tuntuikin! Kävin jo varastosta kaivelemassa villakangastakin, kun tuntui jo eilen , että nahkatakissa paleltuu. Varmaan voisi suunnitella myös sandaalien varastoimista. Luulen, ettei enää hirveästi sellaisia kelejä tule, että voi tepastella flipflopeissa pitkin katuja. Nyt pitää myös ottaa itseään niskasta kiinni ja neuloa ne paljon puhutut villasukat loppuun. (Kyllä, ne on vieläkin kesken…. :P) Mulla olisi kotona myös lankaa varattuna pipaa varten, kun viime talvena neuloin sellaisen ihanan paksun luonnonvalkoisen pipan, niin nyt haluan täksi talveksi samanlaisen, mutta mustan. Malli on aivan huippu, sillä siellä ei mene edes hiukset lyttyyn, kun se on sen verran reilumpi. Yleensähän hiukset on pitkin päälakea aina pipan alla. Mutta siis pipa ja takki ei olleet ne mistä piti kirjoittaa, vaan se, että kauhea matkakuume on vaivannut jo jonkin aikaa. Hirveästi haaveilen New Yorkista. Toisaalta haluaisin kuitenkin johonkin lämpimään. Kreikka. Sehän se kestokohde on, mutta toisaalta olisi kiva mennä vaihteeksi jonnekkin muuallekin. En vain ehkä osaa varata matkaa minnekkään muualle kuin Kreikkaan. Ensi kesänä se Kreikka varmaan kutsuu, sillä tuskin saadaan niin paljon rahaa kasaan, että New Yorkiin päästäisiin. Minä nimittäin saatan muutaman dollarin ostoksiin siellä tarvita. (Ja isännän puheiden mukaan, ei sillekkään ihan yksi tai kaksi dollaria riittäisi… Tosin meidän ostokset voi olla hiukka erilaisia. ;)) Ja jotenkin minusta New York on niin syksykaupunki, vaikken siellä koskaan ole käynytkään. On siinä sekin, että keskellä kesää on kaupungissa ihan liian kuuma. Ehkä nyt parempi unohtaa nämä matkahaaveet hetkeksi ja nauttia ihanista syksyn väreistä ihan täällä koti-Suomessa, ennen lunta. (Jota muuten piti tänään sataa, muttei sitten tullukkaan…)

Nyt DealExtremeilemaan ja E.l.f.:llekin minulla olisi -20% alennuskoodi, arvelin, että sieltä(kin) voisin jotain kivaa löytää. 🙂

Ai niin ja pakko vielä tähän loppuun laittaa Roman Schatzin äärimmäisen hyvä lainaus – ”Kirjoitettu suomi näyttää siltä kuin joku olisi istunut näppäimistön päälle.” Toivottavasti minun teksti ei näytä sille. 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

You may use these HTML tags and attributes:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>